Rakentajalle
Palamaton, homehtumaton ja päästötön betoni on syystä maailman yleisin rakennusmateriaali.
Betoni on maailman yleisin rakennusmateriaali
Betoni on arkkitehtonisesti monimuotoinen materiaali, joka kestää ilman suurempaa huoltoa vuosisatoja. Hyvin suunniteltu ja toteutettu betonirakenne on myös sisätiloiltaan muunneltava, jolloin rakennuksen uudistaminen on mahdollista.
Betonilla ja puulla on molemmilla paikkansa rakentamisessa. Lue tietoartikkelimme: Betoni vai puu?
Kestävyyden lisäksi betonilla on myös useita muita hyviä puolia, tässä viisi tärkeintä:
1. Palamaton betoni kestää vähintään neljän tunnin tulipalon
Betoni on palamaton rakennusmateriaalina, joka luokitellaan palonkestolta parhaaseen A1- luokkaan. Betonirakennus kestää palon sortumatta, eikä se lisää palokuormaa, muodosta savua ja myrkyllisiä kaasuja tai edistä palon leviämistä.
Matalan palokuorman lisäksi betonirakenne kestää aina vähintään tunnin standardipalon, eli käytännössä koko palon sortumatta. Vertailun vuoksi suojaamaton teräsrakenne kestää standardipaloa vain noin 15 minuuttia ja puurakenteetkin pystytään luokittelemaan normaalisti korkeintaan 60 minuuttiin.
2. Betoni säästää lämmitys- ja jäähdytyskuluissa
Betonirakenteiden massiivisuuden on lukuisissa tutkimuksissa todettu vähentävän sekä lämmitys- että jäähdytysenergiankulutusta. Joidenkin arvioiden mukaan massiivisilla rakenteilla voisi optimioloissa saada lämmitysenergiasta jopa 40 % ja jäähdytysenergiasta 30 % säästöt. Tästä syystä betoni sopii hyvin matalaenergia- ja passiivitaloihin ja matalalämpötekniikan, kuten maalämpö, yhteyteen.
Tiivis betoni varaa hyvin lämpöä ja sen terminen massa säästää lämmitysenergiaa. Esimerkiksi betonivaluun asennetulla lattialämmityksellä jopa 80 % lämmityksen ja käyttöveden tarvitsemasta energiasta voidaan tuottaa edullisemmalla yösähköllä. Betonirakenne auttaa myös ilmaislämmön, kuten ikkunoiden kautta tulevan aurinkoenergian ja kodinkoneiden hukkalämmön varastoinnissa ja hyötykäytössä.
Jäähdytyksessä ontelolaattarakenteen onteloita voidaan käyttää tehokkaasti ilmanvaihtokanavana, minkä ansiosta koneellisen jäähdytyksen tehontarve ja energiankulutus vähenevät. Joissain tapauksissa koneellinen jäähdytys voidaan jättää kokonaan pois hyödyntämällä ontelolaattojen termistä massaa.
3. Betoni kestää kosteutta eikä homehdu
Betonirakenteet sietävät varsin paljon kosteutta. Ne eivät myöskään sido kosteutta ja kosteuden siirtyminen tapahtuu hitaasti. Äkillisessä vesivauriossa betonirakenteille riittää yleensä kuivaus eikä rakenteiden uusimisiin tarvitse ryhtyä. Sen sijaan pinnoitteet ja kostuneet puuosat sekä puulevyverhoukset on lähes poikkeuksetta uusittava.
Vaikka itse betoni kestääkin kosteutta, niin sen päällyste saattaa vaurioitua uudesta betonista tulevan alkalisen kosteuden vuoksi. Siksi betonirakenne tulee kuivata riittävästi ennen pinnoittamista.
4. Betoni eristää ääntä tehokkaasti
Betoniseinät ja -välipohjat varmistavat hyvän ääneneristävyyden asuinrakennuksissa. Voimassa olevien ääneneristysmääräysten mukaan huoneistojen välisen ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään 55 dB, jolloin voimakas puhe ei kuulu seinän läpi. Ontelolaattavälipohjalla ja 180 mm paksuilla väliseinillä voidaan päästä jopa 58 dB:n eristävyyteen.
Askelääneneristyksen tulee olla vähintään 53 dB, mihin päästään asuinkerrostalojen välipohjissa vähintään 240 mm paksulla paikallavaletulla betonilaatalla tai painavalla ontelolaatalla ja pehmeillä lattianpäällysteillä tai lautaparketilla. Muita päällysteitä, kuten mosaiikkiparkettia, kiveä tai keraamista laattaa käytettäessä tulee lattiarakenteen olla kelluva. Akustisesti ja asukkaiden tyytyväisyyden kannalta kelluva betonilaatta on muutenkin paras vaihtoehto.
5. Betoni on tiivis ja lähes päästötön
Betonista ei inerttinä materiaalina liukene juurikaan päästöjä veteen tai maaperään. Siksi se on turvallinen rakennusmateriaali myös pohjavesialueilla sekä juomavesivarastoina ja -putkistoina. Betonin emissiot sisäilmaan täyttävät Rakennustietosäätiön pintamateriaalien päästöluokan 1-vaatimukset, joten se sopii myös allergikoille. Mm. formaldehydin ja ammoniakin emissiot ovat betonissa merkityksettömän pieniä.
Tiivis betoni suojaa myös maaperästä tulevaa radonia vastaan. Suomessa merkittävin radonlähde on maaperästä tuleva radonpitoinen ilmavirtaus, ja huoneilman radonpitoisuuteen voidaan vaikuttaa ennen kaikkea alapohjan rakenne- ja tuuletusratkaisuilla. Radonturvallinen ratkaisu on esimerkiksi ilmatiivis, yhtenäinen ja saumaton betonilaattaperustus ja ryömintätilainen alapohja, josta radon tuulettuu pois luonnostaan.
Betoni on myös kierrätettävää. Lue betonin kierrätyksestä tietoartikkelistamme Kierrätettävä betoni.
Lähteet:
Uudet betonijulkisivut, RTT-betoniteollisuus, Suomen betonitieto
Betonijulkisivut 2007, Betonikeskus ry
www.betoni.com
www.kivifaktaa.fi