Suomessa tuotetaan vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia betonia – noin 15 % kaikesta kiviaineksesta. Betoni on materiaalina pitkäikäinen ja helposti kierrätettävä. Tällä hetkellä siitä n. 80 % saadaan uudelleenkäytettyä eri tavoin. Betoni- ja kivirakentaminen onkin yksi toimivimmista kiertotalouden muodoista
Kiertotalous on enemmän kuin kierrätystä
Kiertotalous on huomattavasti laajempi käsite kuin pelkkä materiaalien kierrätys. Siinä tuotteiden käyttö suunnitellaan alusta asti siten, että kierrossa ei synny turhaa jätettä, eli sivuvirtoja, ja että materiaalien arvo säilyy.
Betoni sopii hyvin kiertotalouteen, sillä sen uudelleenkäyttö tuottaa erittäin vähän sivuvirtoja. Lisäksi betonin valmistuksessa voidaan käyttää hyväksi muiden teollisuudenalojen jäämiä, esimerkiksi sekoittamalla siihen terästeollisuuden masuunikuonaa tai kivihiilivoimaloiden tuhkaa, joilla muokataan betonin käyttöominaisuuksia.
Betoni kestää ja on helppo kierrättää
Betonin pitkä käyttöikä ja hyvä hyödynnettävyys alkuperäisen käytön päätyttyä ovat toimivan kiertotalouden kulmakiviä. Betonirakenteet kestävät käytössä vuosikymmeniä ja niiden todellinen tekninen käyttöikä ylittää helposti sata vuotta.
Monet tuotteista, kuten laatat, pilarit tai elementit, voidaan käyttää uudestaan sellaisenaan. Käyttökelvottomat betonielementit , samoin kuin valmistuksessa syntynyt ylijäämäbetoni, murskataan ja murske käytetään esimerkiksi maanrakennukseen.
Kierrätetty betonimurska onkin erinomainen maanrakennusmateriaali. Se sitoutuu kosteuden vaikutuksesta maassa luonnonsoraa kovemmaksi, joten sama kantavuus saavutetaan jopa puolet ohuemmalla rakennekerroksella. Betonimurskalla voidaan korvata yli kolmannes suurempi määrä neitseellistä kiviainesta, mikä säästää huomattavan määrän luonnonkiveä.
Karbonisoituminen sitoo hiilidioksidia
Myös betonin erikoisominaisuudet tukevat kiertotaloutta. Vaikka betonin valmistuksessa vapautuu hiilidioksidia, alkaa se heti käyttöönoton jälkeen karbonisoitua, eli sitoa hiilidioksidia takaisin itseensä.
Kaiken kaikkiaan kivitalo sitoo käyttöikänsä aikana noin neljänneksen betonin valmistuksessa vapautuneesta hiilidioksidista. Kun betoni murskataan, kiihtyy karbonisoituminen entisestään. Kaikkiaan murskattu betoni sitoo 40–50 %, maan- ja tienrakennusaineena jopa 66 %, valmistuksessa syntyneestä hiilidioksidista.
Ansion Sementtivalimo Oy on vihreä betonintuottaja
Ansion Sementtivalimon tuotannossa kierrätetään betoninvalmistuksessa syntyvät raaka-aine- ja energiavirrat. Betonielementtien tuotantoon hyödynnetään kovettumisessa syntyvää hydrataatiolämpöä. Loput tarvittavasta lämmöstä tuotetaan Ansion omassa lämpövoimalassa, joka polttaa mm. elementtituotannon jätepuusta tehtyä haketta.
Myös myllyjen ja betoniautojen pesuvedet kierrätetään ja käytetään uudelleen valmisbetonituotannossa. Lisäksi eristetyistä elementeistä ylijäänyt mineraalivilla kerätään talteen ja lähetetään uudelleen käytettäväksi.
Kaiken kaikkiaan Ansion betoni on vihreä kotimainen tuote, joka tukee vahvasti kiertotaloutta.
Lähde: Betoni-lehti 3/2015
Kuvat: Betoni-lehti/Betoniteollisuus ry
