Betoni varaa hyvin lämpöä

Betonirakenteen terminen massa säästää lämmitys- ja jäähdytysenergiaa. Se myös alentaa merkittävästi sisälämpötilan vaihteluita ja kesän huippulämpötiloja.

Lämpöä varaava betoni säästää energiaa ja rahaa

Termistä massaa voidaan käyttää aktiivisesti mm. yöaikaisessa jäähdytyksessä tai ilmalämmityksessä, jolloin lämmitys voi tapahtua varaavasti halvemmalla yösähköllä. Massiivisen rakenteen avulla saadaan ilmaislämmöt, kuten ikkunoiden kautta tuleva aurinkoenergia ja kodinkoneiden hukkalämpö varastoitua ja hyötykäytettyä. Lattialämmitys toimii parhaimmin betonirakenteeseen asennettuna. Varautunut lämpö siirtyy tasaisesti sisäilmaan. Betonilaattaan sijoitetulla lattialämmityksellä voidaan lämmityksen ja käyttöveden tarvitsemasta energiasta saada 80 % edullisemmalla yösähköllä.

Betonirakenne tuo selvää säätöä

Betonirakenteiden massiivisuuden on lukuisissa tutkimuksissa todettu vähentävän sekä lämmitys- että jäähdytysenergiankulutusta. Betonirakenteet varastoivat ja luovuttavat lämpöä. Eurooppalaisissa tutkimuksissa on saatu massiivisilla rakenteilla kevyisiin verrattuna keskimäärin lämmitysenergiassa säästöä 5–15 % (tutkimustulosten ääriväli 1–20 %). Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan rakenteiden massiivisuudella voidaan asuinrakennuksissa säästää 3–14 % lämmitysenergiasta ja 30–50 % jäähdytysenergiasta. Rakennuksen sisäilmasto myös paranee massan lämpökapasiteetin leikatessa kesäaikaan korkeimmat sisälämpötilat pois. Massiivisuuden etu on suhteellisesti suurin, kun ikkunapinta-ala on suuri, ikkunat on suunnattu etelään ja rakennetaan muutenkin matalaenergiaratkaisu. Toimistorakennusten osalta samanlaisia tuloksia on saatu Terma -projektissa. Massiivisessa toimistossa säästöksi saatiin lämmitysenergiassa 4–7 % ja jäähdytysenergiassa 42–52 %. Säästöjä voidaan edelleen lisätä siirryttäessä massan passiivisesta hyödyntämisestä aktiivisiin järjestelmiin.

Betonirakennuksen lämmönvarauskyvyn ansiosta

  • Betonirakennuksen lämmönvarauskyvyn ansiosta
  • rakennuksen ilmaisenergiat saadaan hyötykäyttöön
  • massiivisuus säästää 5-15 % lämmitysenergiasta
  • tasaa ja alentaa liian korkeita sisälämpötiloja
  • säästää 20- 50 % jäähdytysenergiasta
  • voi poistaa jäähdytystarpeen kokonaan
  • soveltuu hyvin matalalämpötekniikan yhteyteen (esim. maalämpö)
  • soveltuu hyvin matalaenergia- ja passiivitaloihin
  • pienentää rakennuksen CO2- päästöjä
  • pienentää talotekniikan investointikustannuksia

Koneellinen ilmanvaihto hyötyy ontelorakenteista

Aktiivisissa järjestelmissä ontelolaataston onteloita voidaan käyttää tehokkaasti ilmanvaihtokanavana. Tällöin laatastoon voidaan varastoida ylimääräistä lämpöä tai viileyttä, mikä alentaa kesäajan maksimilämpötiloja sekä vähentää rakennuksen jäähdytystarvetta. Koneellisen jäähdytyksen tehontarve ja energiankulutus vähenevät ja joissakin tapauksissa koneellinen jäähdytys voidaan jättää kokonaan pois hyödyntämällä ontelolaataston termistä massaa. Tällöin saavutetaan huomattavia säästöjä sekä rakentamis- että käyttökustannuksissa.

Betoni eristää ääntä tehokkaasti

Erityisesti asuinrakennuksille on määritelty vaatimukset sekä ilma- että askelääneneristävyydelle. Ilmaääneneristävyys riippuu rakenteen massasta ja jäykkyydestä. Betoniseinät ja -välipohjat varmistavat hyvän ääneneristävyyden. Vuonna 2000 voimaan tulleiden ääneneristysmääräysten mukaan huoneistojen välisen ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään 55 dB, jolloin voimakas puhe ei kuulu seinän läpi. Ontelolaattavälipohjalla ja 180 mm paksuilla väliseinillä voidaan päästä jo 58 dB:n eristävyyteen. Ilmaääneneristävyydessä rakenteen tiiveydellä on suuri merkitys, koska pienikin rako voi heikentää eristävyyttä merkittävästi. Myös tässä suhteessa oikein tehdyt massiiviset rakenteet ovat kevyitä luotettavampia.

Kaikuminen kuriin rakenneratkaisuilla

Askelääneneristyksen tulee olla enintään 53 dB. Asuinkerrostalojen välipohjissa vähintään 240 mm paksu paikallavalettu betonilaatta tai vähintään 500 kg/m2 painava ontelolaatta pehmeillä lattianpäällysteillä tai lautaparketilla täyttää nykyiset vaatimukset. Kun lattianpäällysteenä käytetään mosaiikkiparkettia, kiveä tai keraamista laattaa, tulee käyttää kelluvaa lattiarakennetta. Akustisesti ja asukkaiden tyytyväisyyden kannalta kelluva betonilaatta on paras vaihtoehto. Myös monesti haitalliset matalat äänet saadaan helpoiten kuriin betonivälipohjalla. Ääni heijastuu betonista, mutta esimerkiksi meluesteissä voidaan käyttää apuna seinämän muotoilua, pinnan rikkomista muilla pehmentävillä materiaaleilla tai ns. harvabetonia. Se absorboi osittain ääntä ja heijastusäänet jäävät pienemmiksi.